
Koska vanha purettiin piti uusi saada tilalle pikapuoliin. Talon ainoa toimiva vessakin meni purkutohinassa, joten kauaa ei pesuhuoneen teon kanssa ollut aikaa viivytellä ihan yleisen mukavuudenkin nimissä. Työt aloitettiin muuraamalla pesuhuoneeseen ja saunaan uusi alakierto harkoilla. Näin uudet rakenteet saadaan irti hirsirungosta, huone huoneen sisälle periaatteella. Saunan sivuseinää vietiin samalla hieman ulommaksi, joten sinne saadaan lauteet nyt kahdelle seinälle ja tilaa muutenkin enemmän. Vanha sauna oli epäkäytännöllinen ja oudon mallinen. Ulkoseinän ja saunan seinän väliin jää vieläkin noin metrin levyinen kaistale, jossa kulkee patteriputket, sähköt jne. Alkuperäisenä ajatuksena oli siirtää saunan seinä ihan ulkoseinään kiinni ja ottaa ulkona oleva ikkuna tuomaan saunaan luonnonvaloa. Kuten aiemmasta kirjoituksesta kävi ilmi, ikkunaa ei sisäpuolelta löytynytkään ja saunan kokoa sitten mittailessa ajatuksesta luovuttiin. Saunasta olisi tullut liiankin iso ja mittasuhteiltaan taas vähän outo. Saunasta muurattiin umpeen vanha lattiakaivo ja uudelle tehtiin aukko parempaan paikkaan keskemmälle lattiaa. Alakierron harkkojen päälle tehtiin pesuhuoneen uusi runko kertopuusta K300 jaolla. Runko ulotettiin nyt yläikkunoiden yläpuolelle; aiemminhan olemassa olevan ikkunankin yläosa oli peitossa. Korkeutta pesuhuoneeseen saatiin näin noin kolme metriä ja yläpuolella on vielä miehen mentävä, tosin ryömittävä, tila pesuhuoneen rungon päällä. Koolausten välit villoitettiin ja levytettiin kostean tilan gyprokilla. Yläpuolelle laitettiin höyrynsulkumuovi, villoja tänne ei nähty tarpeelliseksi laittaa. Vanhat ilmanvaihtokanavat jätettiin tuulettamaan saunan ja pesuhuoneen piiloon jääviä välitiloja ja uudet ilmanvaihtoputket asennettiin pesuhuoneen ja saunan puolelle. Ne kytkettiin olemassa olevaan huippuimuriin katolla. Huippuimuri oli aiemmin toiminut serverihuoneen ilmanvaihtokoneena, näin sille saatiin jotain käyttöäkin vaikkakin vintillä jouduttiin tekemään melko pitkä putkiveto huippuimurille päästäkseen. Pesukoneen lattiakaivolle tehtiin reikä kaivolle ja myös vessanpöntölle piti tehdä uusi reikä vanhan jäädessä sen verran lähelle uutta seinärakennetta, ettei siihen pönttöä enää olisi millään ilveellä saanut. Samalla tuli uusittua kaikki valurautaiset viemäriputketkin, jotka ovat näkyvissä. Suihkun lattiakaivo oli uusittu jossakin vaiheessa, joten siihen tehtiin vain tarvittava korotus korotuskauluksella. Vesiputkille ja viemärille tehtiin uudet läpiviennit vanhan valun läpi.
Saunan lattia oli melkein 10 senttiä alempana vanhassa rakenteessa kuin pesuhuoneessa. Nyt pesuhuoneeseen tehtiin vielä viiden sentin uusi valu, johon saatiin uudet kaadot ja lattialämmitys asennettua. Saunan lattiaan tehtiin siis styroxilla korotus ja valettiin tarvittavine kaatoineen uusi valu samaan korkoon pesuhuoneen kanssa. Saunaan tuli myös samalla lattialämmitys. Valuihin käytettiin Kiillon 60:stä pikalattiamassaa. Lava meni tavaraa, mutta eipähän tarvinnut odotella kuivumista päivä tolkulla. Tämän jälkeen pesuhuoneen seinät nauhoitettiin ja vesieristettiin lattiasta kattoon. Ylhäällä vesieriste liitettiin höyrynsulkumuoviin, joten periaatteessa tilasta saadaan ns. pullo. Seinät laatoitettiin ja saumattiin alakiertoa lukuun ottamatta.
Koska pesuallas kaappeineen piti saada johonkin tehtiin pesuhuoneeseen yksi väliseinä. Toisen ikkunan esilleotto oikeastaan vei mahdolliset paikat kokonaan pois joten muuta vaihtoehtoa ei sinällään edes ollut. Seinä jakaa nyt samalla suihkun omaksi puolekseen ja seinään saatiin tehtyä suihkun puolelle myös pesuaineille omat lokerot. Seinä tehtiin muuraamalla ja siihen upotettiin tarvittavat sähköt ja lattialämmityksien säätimet. Väliseinä vesieristettiin kauttaaltaan ja laatoitettiin. Lattia nauhoitettiin ja vesieristettiin ympäriinsä ja laatoitettiin. Sitten tehtiin alimmat seinälaatoitukset saumauksineen ja liittymäkohtiin laitettiin silikonit. Esille otettuun ikkunaan tilatut sisäpokat tulivat puusepältä. Sillä hintaa olisi saanut kyllä vaikka kuinka monta uutta, sen verran suolainen oli lasku! Tässä kohtaa aikaa oli mennyt reilut kolmisen viikkoa koska, kuten aina, kaikki ei mene niinkuin on suunniteltu. Se on tosi pitkä aika kahden pienen lapsen kanssa olla ilman peseytymistiloja ja vessaa…












































I don’t know If I said it already but …Excellent site, keep up the good work. I read a lot of blogs on a daily basis and for the most part, people lack substance but, I just wanted to make a quick comment to say I’m glad I found your blog. Thanks,
A definite great read..Jim Bean
Thanks Jim!
Hei!
Upea on talonne ja kiva, kun joku jaksaa muidenkin iloksi laittaa projektin etenemistä..
Onko pappila suojelukohde? Tämä kysymys siksi, koska itsellä haaveissa vanha talo, täälähetkellä kiikarissa vanha kansakoulu, jossa sisäilma ongelmista kärsitty ja mittaukset tehty, hometta.. No, siellä on ollu vesivahinko keittiön puolella ja huonosti toteutettu ja alkanu elämään.. (onkohan ihan hullun hommaa tälläseen ryhtyä?!
)
Ja siis asiaan, kohde on suojeltu, joten tässä on laittanut miettimään, mitä toimenpiteitä ja minkälaisia rajoituksia on tällaisen kohteen kanssa? Siis mitä saa tehdä ja mitä ei? Kiva, jos jaksat vastailla..
Riikka
Hei Riikka!
Kiitoksia kovasti! Toivon mukaan kirjoituksistani ja kuvista on apua vastaavanlaisten projektien kanssa puuhastelevien ihmisten parissa.
Pappila on suojeltu rakennus. Suojeluluokat selviävät esimerkiksi ottamalla yhteyttä Ympäristökeskuksiin tai Museovirastoon. Suojeluluokat määrittelevät mitä ja minkälaisia korjauksia ja millä tavalla ne tulee tehdä. Yleensä suojeltu rakennus tulee ulkoapäin säilyttää samanlaisena ja sisätilojen muokkaus on vapaammin toteutettavissa. Näin on tilanne myös meillä. Korjaukset tulee tehdä aina pitkälti Museoviraston korjauskorttien mukaan. Ne löytyvät luettavissa olevina versioina netistä ja paperisina ne saa ostamalla. Muutoinkin aluksi kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen ympäristökeskukseen ja siellä vastaavaan arkkitehtiin. He käyvät mielellään vierailemassa kohteessa ja heiltä saa paljon ohjeita ja vinkkejä talon kunnostukseen ja mahdollisiin avustuksiin joita on haettavissa kunnostustöihin. Myös Museoviraston ihmiset käyvät mielellään kohteissa katselemassa ja neuvomassa.
Vanhan korjaus ei ole hulluutta, se on viisautta ja mielestäni paljon ekologisempaa kuin uusien matalaenergiatalojen pykääminen. Vanhat talot on tehty korjattavaksi ja kun niistä pidetään huolta ne ovat käytännössä katsoen ikuisia. Hyvinkin huonokuntoisesta saadaan asuttava talo. Työtä se vaatii ja aikaa. Ensimmäisenä tulee tiedostaa se, ettei vanhasta saa uutta eikä sitä pidä edes ryhtyä yrittämäänkään. Sitä varten on uudet pakettitalot. Perinnerakentamisen kirjallisuuteen, esim. Panu Kailan Talotohtori, on hyvä perehtyä ja sitä kautta perinteisiin rakennusmateriaaleihin ja työtapoihin. http://www.rintamamiestalo.fi on myös hyvä paikka tutustua näihin asioihin. Rintamamiestalot ovat sinällään hieman uudempaa rakennuskantaa kuin 1800 luvun aikana rakennetut ja 1900 -luvun alussa rakennetut talot, mutta ne on tehty samalla lailla perinteisistä rakennusmateriaaleista. Siksi niiden kunnostaminen on samanlaista kuin vanhemmankin puutalon.
Onnea projektillenne. Olen asunut lapsuuteni vanhalla koululla. Ne ovat hienoja paikkoja, hyvin tehtyjä ja niistä saa upeita koteja!
-Janne-
Hei taasen!
Kiva, kun kerkesit vastailemaan ja kiitos neuvoistasi!
Pitkälti tähän vanhan talon hankitaan ollaan päädytty siksi, kun niissä uusissa vain ei ole sitä jotain! Ja tokihan meilläkin on tarkoituksena rakennuksen pitäminen mahdollisimman alkuperäisenä ja perinteisiä materiaaleja ja työtapoja kunnioittaen.
Osaisitko sanoa noin lonkalta hieman suuntaa antavana paljonko kustansi tuo alapohjan kunnostus ulkopuolisella, ymmärsin, että oli urakka? Kun tässäkin kohteessa on tuota home-ongelmaa. Mutta tietysti nämä ovat niin yksilöllisiä tapauksia kaikki, mutta jos noin hintaa osaisit heittää.
Ei kai tässä muuta, kuin tarjousta tekemään.
Kiitos vielä ja jatkahan samaan malliin, käyn taas kurkkimassa kun uutta ilmaantuu!
Riikka