Meillä on ollut kaksi ovea olohuoneessa; ne ovat olleet kiinni teljettyinä siitä asti kun muutimme melkein kaksi vuotta sitten. Toinen niistä on pariovi saliin ja toinen pieneen kammariin. Ne ovat isoja vanhoja peiliovia, jonkun sata vuotta sitten eläneen timpurin taidonnäytteitä. Ne ovat olleet vähän kuin tauluja seinällä, tähän asti. Tässä joku aika sitten ne otettiin käyttöön, ne voitiin avata ja niistä voi kulkea pelkäämättä tippumista suoraan puhallusvillan sekaan.

Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt tovi jos toinenkin. Kaikenlaista pientä on kuitenkin tapahtunut tällä välin. Eniten on tapahtunut nyt syksyn aikana. Palkkasimme pätevän timpurin, joka on tehnyt vaikka mitä. Onni on hyvä kirvesmies, tämä lause pätee hyvin tässäkin kohtaa.  Valmista ei ole toki vieläkään, ei ole vielä pitkään aikaan mutta eteenpäin on menty. 

Edellisen kirjoituksen jälkeen tapahtunutta kuvin:

Naakanpesiä poistettiin imuautolla piipuista marraskuussa -09

Takapiha muotoiltiin uudelleen ja samalla laitettiin sadevesiputket maahan.

Talvella tehtiin lattioita eteenpäin pikku hiljaa, purettiin vanhoja lastulevy- ja haltex seinälevytyksiä, työnneltiin lunta (aika paljon), ihmeteltiin kovia pakkasia ja kirottiin kaukolämpölaskuja.

Toukokuussa vaihdettiin lämmitysjärjestelmä maalämpöön. Tämä kävi niin nopeasti ettei tuosta tallentunut muistikortille yhtään kuvaa. Italiasta kuvia on sitten sitäkin enemmän.

Hirsiseinän pienen paikan teko hieman laajeni elokuussa. Sisäpuoli purettu hirrelle jo aiemmin, ulkopuoli päätettiin korjata nyt tässä kohtaa. Hyvinhän tuo Esalta sujuu. Uutta puutavaraa tuli noin 50 metriä. Hieman kyseenalainen tuo kuljetus kyllä oli, kiersin suosiolla pieniä teitä kuormaa hakiessa.

Uusi puutavara käsiteltiin Uulan homeenestoaineella ja maalattiin osittain näillä näkymin ensi kesäksi markkinoille tulevalla Uulan vesiohenteisella pohjamaalilla. Höylälaudan jätin haristumaan pelkästään homeenestolla käsiteltynä.  Rännit asennettiin nyt eri tavalla kuin ennen, aiemmin kaato oli seinään päin joten tuon takia pitkälti seinä oli tuossa kunnossa.

Sisällä ulkoseinään kaksi kerrosta 12 mm huokoleijonaa päällekkäin. Lattioita vietiin samalla eteenpäin ja pinkopahvitkin ovat jo muovien välissä kostumassa.

Ensimmäistä kertaa pinkopahvia laittamassa, kahden vuodan jälkeen homman jo osasi suht hyvin.

Työhuoneen lattiakin valmistui. Pinkopahvin yläosa paperoitiin liisterillä kattolistaan tiiviisti kiinni.

Tapetoimme rouvan kanssa ensimmäistä kertaa elämässämme. Vielä ovat seinissä pysyneet. Raschin paperitapettia RTV:n mallistosta, aseteltuna vähän tavallisesta poikkeavasti. Nurkat, no niistä tuli suht siistit. Ehkä seuraavassa huoneessa tulee idea miten pohjat saisi enemmän suoraksi.

Keittiön viereinen “apuhuone” saa samanlaisen käsittelyn.

Salin lattia tehtiin lopulta kahdessa päivässä, ensimmäinen päivä meni pelkästään kehän tekoon.

Talon suurin huone on saanut lattian. Vierashuone ja sen pieni eteinen enää puuttuu.

Liesituuletinkin saatiin viimein paikoilleen. Ovi karmeineen on purkutalolöytöjä.

Saunan vanha ovi oli juuri sopivan kapea peittämään pienen oviaukon joka johtaa pieneen tilaan uuden saunan rakenteiden takana. Tuolla kulkee vesiputkia, joten siksi sinne aikanaan jätettiin pieni koppi. Esa on tehnyt pohjat, me ollaan tapetoitu ja maalattu sitten sitä mukaa, kun ollaan vaan ehditty.

Salin seiniä on timpurimme purkanut myös pikku hiljaa, joten jatkuu seuraavassa jaksossa.

Pesuhuoneen valmistuminen pitkittyi muutamien pikku asioiden takia. Lähinnä väliseinän teko saippuakoteloineen ja pienempien yksityiskohtien hierominen jäi tekijältä tekemättä. Työhän tilattiin paikalliselta hyväksi todetulta mieheltä, Hynösen Matilta. Kiireiden takia hommaa tuli kuitenkin tekemään toinen ihminen ns. aliurakoitsijana ja hänellä ei oikein riittänyt inspiraatio värkätä pieniä asioita ja yksityiskohtia. Tietysti hänelläkin painoivat muut työmaat päälle, joten jossakin vaiheessa tilanne tuntui aika mahdottomalta. Onneksi Matti tuli lopulta hätiin, teki ja korjasi edellisen jälkiä viikonloppu- ja iltahommina. Laatoitukset saatiin siis viimein kaikilta osin kuntoon ja kalusteita päästiin asentamaan paikoilleen ja putkimies putkien kimppuun. Ja viimeinkin saataisiin pönttö paikoilleen… Vesiputket vedettiin kaikki pintavetoina. Pönttö temppuili, vuoti ja teki vaikka mitä aluksi. Viimein, kun se oli kolmesti liimattu paikoilleen takaisin, se piti vettä ja voitiin ottaa käyttöön. Kalusteet tulivat Laattapisteen kautta, samoin kuin kaikki laatat, allas, hanat ja pönttö. Myös pesuhuoneen suunnittelu on Laattapisteen käsialaa. Kalusteiden kanssa oli melkoista säätöä jo ennen kuin ne olivat edes pihassa. Säätäminen jatkui saranoiden puuttumisena kalustetoimituksesta, laskujen epäselvyyksinä kuukausikaupalla jne. Edelleen tänäkin päivänä allaskaapin toinen laatikko on vääränlainen. Jotenkin tuossa kohtaa tuntui, että eikö yksikään asia voi mennä niin kuin on suunniteltu. Tuohon kun lisättiin vielä se, että Meidän Talon toimittaja oli tulossa tekemään heinäkuun lopussa juttua meistä ja talostamme, ei stressiltä voinut välttyä vaikka kuinka yritti ajatella positiivisesti.

Kalusteet saatiin kuitenkin paikoilleen allekirjoittaneen ja isäni toimesta. Saranat löytyivät jostakin myös ja ovet saatiin paikoilleen vetimien kera. Valot kytkettiin ja asennettiin paikoilleen, katto koolattiin ja paneloitiin 190 mm leveällä helmiponttipaneelilla yötä tai oikeastaan öitä myöden. Paneeli tilattiin Myllykylän Sahalta. Kattopaneelit käsiteltiin valkoiseksi sävytetyllä Uulatuotteen Ilona kuultomaalilla. Tuotetta ei ole vielä tätä kirjoittaessani kaupoissa, mutta vuoden alusta näin pitäisi olla. (Työn suomia etuja päästä kokeilemaan uusia tuotteita.) Halusimme saada pesuhuoneen edes jonkinlaiseen kuosiin toimittajaa ja kuvaajaa varten. No, jutun teko meni oikein hyvin ja pesuhuonekin oli ihan ok, vaikka hieman kesken vielä olikin. Juttua ei vain tuolloin suureksi harmiksemme julkaistu. Ehkä myöhemmin sitten…

Tästä sitten jatkettiin pikku hiljaa kaikkea tehden, kun aikaa sattui olemaan. Sauna villoitettiin ja alumiinipaperoitiin. Muurin puoleiselle seinälle tuli Makropur:in uretaanilevy, joka vastaa ilmeisesti Sauna-Satua. Katto oli tarkoitus levyttää tuolla samalla tavaralla, mutta minä ainakin sain niin tarpeekseni lopulta uretaanin kanssa pelleilystä, että muutama katossa ollut levykin sai lähteä lopulta mäelle ja tilalle tuli kivivilla ja alumiinipaperi. Uudet sisäpokat maalattiin Uulan puulattiamaalilla ja saatiin paikoilleen juuri syksyn tullessa. Myös vanhat pokat ja karmit maalattiin sisäpuolelta uudelleen. Sauna oli tarkoitus tehdä itse, mutta lähinnä viikonlopun muutamiksi tunneiksi kutistunut vapaa-aika sai meidät miettimään, että jos jouluna olisi tarkoitus saunoa omassa saunassa, niin jonkun muun on sauna tehtävä. Ja koska halusimme joulun olevan 2009, eikä ensi tai sitä seuraava, soitto taas Hynösen Matille oli ajankohtainen.

Aikaa tekijällä oli onneksi sen verran, että saunan teon hän sai ujutettua sopivaan väliin. Idean saunan paneeleista sain Habitare-messuilla ja hommasin heti miten 160 mm leveää hirsipaneelia Ollikaisen Hirsirakenteelta. Kun paneelit saapuivat, käsiteltiin ne kertaalleen irrallaan Tikkurilan Kettu-sävyyn sävytetyllä Ilonalla. Ajattelin kokeilumielessä kokeilla tuotetta tällaisessakin ympäristössä. Kattopaneleita mietittiin tekijän kanssa jonkin aikaa ja päädyimme samaan tavaraan kun tuli pesuhuoneen kattoon. Sitä kun tuli tilattua reilusti kesällä, joten niistä riittäisi saunaankin hyvin. Paneelit saivat saman käsittelyn kuin seinät. Koolauksien ja kuituvalojen asennuksen jälkeen pääsi Matti paneloimaan kattoa ja seiniä. Kun paneelit olivat paikoillaan, käsiteltiin ne vielä toistamiseen ohuelti Ilonalla. Sitten alkoi lauteiden suunnittelu. Tulevan puukiukaan suojaetäisyydet määrittelivät aika paljon, joten lauteita ei kokonaan saatu kahdelle seinälle. Laudemateriaalina on tervaleppä ja etureunassa oleva pyöristetty lista on lämpökäsiteltyä vastaavaa. Lauteet kasaantuivat nopsaan ja kiuasta olikin jo pikku hiljaa aika kantaa sisälle, kunhan se oli tietysti ensin käyty ostamassa. Kiukaasta poltettiin rasvat ensin ulkosalla. Siinä tulia sytytellessä välähti mieleen lopulta, että hitto vie – kohta saunotaan omassa saunassa! Viimeksi sisäsaunassa on saunottu huhtikuun lopussa ja nyt elettiin lokakuun loppua…

Kun hormiin saatiin viimein pienimuotoisen taistelunkin jälkeen reikä, saatiin kiuas nostettua paikoilleen. Putki kasattiin kahdesta eri pätkästä enemmän tai vähemmän onnistuneesti, koska valmiiksi käypää putkeahan ei tietenkään ollut. Muurin ajattelin maalavani ensin valkoiseksi, mutta jotenkin se ei olisi mitenkään sopinut punaruskeiden paneleiden kanssa, joten ei kun purkin pohjia kaivelemaan ja omaa sävyä sekoittelemaan. Sävystä tuli hyvä, pohjana käytin Uulan munamattaa Myrsky-sävyisenä lisättynä mustalla. Tähän laitoin 7%:sta keltaista aika paljon taittamaan sinisyyttä pois ja taisi sinne vielä mennä purkin jämä ruskeaksi sävytettyä venelakkaakin lopulta. Lopputuloksena kaunis tumman harmaa sävy, jota en varmasti osaa tehdä toista kertaa samanlaista. Tuhkaluukut maalasin mustalla petroolilla, kun muuta ei siihen hätään ollut. Muurin kuivuttua kiuas lopulliselle paikalle ja putki kiinni. Pienet tulet ensin pesään ja sitten kivet paikoilleen. Samana iltana sitten jo saunottiinkin ja voi veljet miten hyvät löylyt tuolta irtoaakaan. Ja sauna on mielestämme erittäin komea ja onnistunut, kiitokset siitä Matille!

Kuvia, olkaa hyvät:

PS. Ettei nyt tulisi liian negatiivista kuvaa yllä olleen tekstin perusteella niin lisättäköön seuraavaa: vaikka pesuhuoneen ja kalusteiden kanssa oli kaikenlaista pientä vastoinkäymistä, on lopputulos mielestämme erittäin onnistunut. Laatoitukset ja valut ovat hyvin tehty.  Laattapisteen suunnittelema kokonaisuus on käytännössä toimivaksi todettu ja kalusteet ovat laadukkaat.  Kaikin puolin pesuhuoneen ja saunan remppa meni siis vastoinkäymisistä huolimatta hyvin. Vanha sanonta, aina roiskuu rapatessa, pätee tässäkin kohtaa.

Koska vanha purettiin piti uusi saada tilalle pikapuoliin. Talon ainoa toimiva vessakin meni purkutohinassa, joten kauaa ei pesuhuoneen teon kanssa ollut aikaa viivytellä ihan yleisen mukavuudenkin nimissä. Työt aloitettiin muuraamalla pesuhuoneeseen ja saunaan uusi alakierto harkoilla. Näin uudet rakenteet saadaan irti hirsirungosta, huone huoneen sisälle periaatteella. Saunan sivuseinää vietiin samalla hieman ulommaksi, joten sinne saadaan lauteet nyt kahdelle seinälle ja tilaa muutenkin enemmän. Vanha sauna oli epäkäytännöllinen ja oudon mallinen. Ulkoseinän ja saunan seinän väliin jää vieläkin noin metrin levyinen kaistale, jossa kulkee patteriputket, sähköt jne. Alkuperäisenä ajatuksena oli siirtää saunan seinä ihan ulkoseinään kiinni ja ottaa ulkona oleva ikkuna tuomaan saunaan luonnonvaloa. Kuten aiemmasta kirjoituksesta kävi ilmi, ikkunaa ei sisäpuolelta löytynytkään ja saunan kokoa sitten mittailessa ajatuksesta luovuttiin. Saunasta olisi tullut liiankin iso ja mittasuhteiltaan taas vähän outo. Saunasta muurattiin umpeen vanha lattiakaivo ja uudelle tehtiin aukko parempaan paikkaan keskemmälle lattiaa. Alakierron harkkojen päälle tehtiin pesuhuoneen uusi runko kertopuusta K300 jaolla. Runko ulotettiin nyt yläikkunoiden yläpuolelle; aiemminhan olemassa olevan ikkunankin yläosa oli peitossa. Korkeutta pesuhuoneeseen saatiin näin noin kolme metriä ja yläpuolella on vielä miehen mentävä, tosin ryömittävä, tila pesuhuoneen rungon päällä. Koolausten välit villoitettiin ja levytettiin kostean tilan gyprokilla. Yläpuolelle laitettiin höyrynsulkumuovi, villoja tänne ei nähty tarpeelliseksi laittaa. Vanhat ilmanvaihtokanavat jätettiin tuulettamaan saunan ja pesuhuoneen piiloon jääviä välitiloja ja uudet ilmanvaihtoputket asennettiin pesuhuoneen ja saunan puolelle. Ne kytkettiin olemassa olevaan huippuimuriin katolla. Huippuimuri oli aiemmin toiminut serverihuoneen ilmanvaihtokoneena, näin sille saatiin jotain käyttöäkin vaikkakin vintillä jouduttiin tekemään melko pitkä putkiveto huippuimurille päästäkseen. Pesukoneen lattiakaivolle tehtiin reikä kaivolle ja myös vessanpöntölle piti tehdä uusi reikä vanhan jäädessä sen verran lähelle uutta seinärakennetta, ettei siihen pönttöä enää olisi millään ilveellä saanut. Samalla tuli uusittua kaikki valurautaiset viemäriputketkin, jotka ovat näkyvissä. Suihkun lattiakaivo oli uusittu jossakin vaiheessa, joten siihen tehtiin vain tarvittava korotus korotuskauluksella. Vesiputkille ja viemärille tehtiin uudet läpiviennit vanhan valun läpi.

Saunan lattia oli melkein 10 senttiä alempana vanhassa rakenteessa kuin pesuhuoneessa. Nyt pesuhuoneeseen tehtiin vielä viiden sentin uusi valu, johon saatiin uudet kaadot ja lattialämmitys asennettua. Saunan lattiaan tehtiin siis styroxilla korotus ja valettiin tarvittavine kaatoineen uusi valu samaan korkoon pesuhuoneen kanssa. Saunaan tuli myös samalla lattialämmitys. Valuihin käytettiin Kiillon 60:stä pikalattiamassaa. Lava meni tavaraa, mutta eipähän tarvinnut odotella kuivumista päivä tolkulla. Tämän jälkeen pesuhuoneen seinät nauhoitettiin ja vesieristettiin lattiasta kattoon. Ylhäällä vesieriste liitettiin höyrynsulkumuoviin, joten periaatteessa tilasta saadaan ns. pullo. Seinät laatoitettiin ja saumattiin alakiertoa lukuun ottamatta.

Koska pesuallas kaappeineen piti saada johonkin tehtiin pesuhuoneeseen yksi väliseinä. Toisen ikkunan esilleotto oikeastaan vei mahdolliset paikat kokonaan pois joten muuta vaihtoehtoa ei sinällään edes ollut. Seinä jakaa nyt samalla suihkun omaksi puolekseen ja seinään saatiin tehtyä suihkun puolelle myös pesuaineille omat lokerot. Seinä tehtiin muuraamalla ja siihen upotettiin tarvittavat sähköt ja lattialämmityksien säätimet. Väliseinä vesieristettiin kauttaaltaan ja laatoitettiin. Lattia nauhoitettiin ja vesieristettiin ympäriinsä ja laatoitettiin. Sitten tehtiin alimmat seinälaatoitukset saumauksineen ja liittymäkohtiin laitettiin silikonit. Esille otettuun ikkunaan tilatut sisäpokat tulivat puusepältä. Sillä hintaa olisi saanut kyllä vaikka kuinka monta uutta, sen verran suolainen oli lasku! Tässä kohtaa aikaa oli mennyt reilut kolmisen viikkoa koska, kuten aina, kaikki ei mene niinkuin on suunniteltu. Se on tosi pitkä aika kahden pienen lapsen kanssa olla ilman peseytymistiloja ja vessaa…

Jiiriremontin jälkeen päätettiin aloittaa pesuhuone -ja saunaremppa heti perään. Tekemään saatiin vielä hyväksi kehuttu tekijä omalta kylältä, joten purkuhommiin alettiin pikimiten. Saunaa ja pesuhuonetta on viimeksi modernisoitu 80-luvun alkupuolella ja paikat alkoivat kyllä olla tiensä päässä monestakin kohtaa. Pesuhuone oli myös erittäin epäkäytännöllinen. Rakenteista ja niiden kunnosta ei paljoakaan tietoa ollut, joten hieman pahinta peläten purkuhommiin ryhdyttiin. Homma aloitettiin saunan puolelta purkamalla paneloinnit, koolaukset ja umpilaudoitukset pois. Foliopaperin alta paljastuivat villat ja runkotolpat. Mitään ihmeellistä ei tässä kohtaa vastaan ollut tullut. Alaosistaan seinät olivat lattiavalun sisässä. Ne olivat myös  lahonneet ja homehtuneet melko lailla. Puu oli myös selvästi paikka paikoin kosteaa, joten jostakin vettä oli tihkunut rakenteisiin koko ajan. Saunan nurkassa oli ollut vesipiste, mikä oli tilannetta vielä pahentanut entisestään. Alakierto oli tehty niin, että seinän alaosan rakenteet oli vuorattu ympäriinsä kattohuovalla ja laatoitettu saunan puolelta koko matkalta.  Tänne kun on päässyt vettä niin se ei kovin helposti sieltä pois tullut. Katosta purettiin panelit pois ja sieltä paljastui myös umpilaudoitus, foliopaperi, villat ja koolaukset. Päällimmäiseksi oli vielä heitetty tervapaperi, jonka päällä oli puukalikoita siellä täällä painona pitämässä paperia paikoillaan. Saunan kattorakenteista löytyi vanhoja kirjeitä, joissa oli kaikenlaista mielenkiintoista luettavaa. Tässä kohtaa piti vain päivitellä tuota puun ja naulojen käyttöä. Saunan purkamisessa meni reilut kaksi päivää ja siirtolava täyttyi yli puoleen väliin pelkästään saunan puolelta tulleesta purkujätteestä.

Lopulta kuitenkin tämä osa oli purettuna ja ylhäältä pääsi katselemaan, mihin pesutilat oli aikoinaan tehty. Vanhan pohjakuvan perusteella tiedettiin, että tässä kohtaa on aiemmin ollut kaksi kamaria. Nämä kamarit nyt sitten avautuivat näkösälle rakenteiden yläpuolelta. Onneksi pinkopahveja ei ollut poistettu ylhäältä asti, joten täältä näki hieman miltä huoneet ovat näyttäneet aiemmin. Myös vanhoja listan pätkiä löytyi paikoiltaan ja vanhat lamputkin roikkuivat vielä katosta. Kaikki on siinä kunnossa kun ne on sinne aikoinaan jätetty. Tässä kohtaa ilmeni hauska juttu. Meillä oli suunnitelmissa, että saunaa olisi laajennettu ihan ulkoseinään asti ja näin oltaisiin saatu saunaan ikkuna. Koska ulkona ikkuna tässä kohtaa on, ei tullut mieleenkään etteikö se olisi mahdollista näin tehdä. Nyt kun sauna ja saunan väliseinä purettiin pois, huomattiin, että ikkunan kohdalla on ollut hirsinen väliseinä joka on vain alaosastaan purettu sopivaan korkeuteen pois. Eli tässä kohtaa ei mitenkään voi olla ikkunalle aukkoa. Sama todettiin ulkoseinästä vanhoja haltexeja raotettaessa. Ei ikkunaa, vaikka ikkuna ulkona onkin. Ilmeisesti tähän on piirretty ja tehty ikkuna tasapainottamaan julkisivua, vaikka sitä ei mitenkään ole ollut mahdollista tehdä. No, ei tullut ikkunaa saunaan mutta jospa pesuhuoneesta toinen ikkuna levyjen alta paljastuisi, -ulkona kun on yksi peitetty ikkuna lisää.

Väliseinät purettiin pesuhuoneesta pois ja ulkoseiniltä purettiin gyprokit. Tässä tilassa on tehty edellisessä remontissa siten, että koolausten väliin on laitettu lasivillat hirteen kiinni ja levytys tehty kipsilevyllä. Päällä on ollut muovitapetti. Ns. riskirakenteesta huolimatta, mitään vaurioita ei rakenteista löytynyt. Bituminauha, joka oli lattialaatan ja seinärakenteen liitoksessa ainoana vesieristeenä, oli pitänyt vedet poissa rakenteista ja joka paikka oli kunnossa. Tässä kohtaa tuli kyllä huokaistua helpotuksesta. Loputkin levyt ja villat löysivät paikkansa jätelavalta, sinne lensi myös entisen pikkuvessan väliseinä pönttöineen päivineen. Patteri purettiin putkineen pois, uuteen rakenteeseen tulee sähköinen lattialämmitys. Ja kyllä sieltä se ikkunakin sitten seinältä löytyi, levyjen ja villakerrosten alta. Katto oli pesuhuoneessa ehkä kaikista harmillisin purettava. Panelien alla oli koolaus ja niiden alla neliön malliset peltilevyt jotka oli rei’itetty. Nämä laatat oli pienillä ruuveilla kiinnitetty puurimoihin. Näiden alla oli sitten umpilaudoitus, foliopaperi ja villat. Muutama ärräpää lenteli ennen kuin tuo kaikki oli lavalla purettuna. Lopulta, kuusi melko pitkää päivää vaimon kanssa tehneenä, homma oli siinä kunnossa, että uutta voisi alkaa tekemään.

Joitakin kuvia:

Ja sitten pikku vilautus lopputuloksesta:

Jos edellisen kerran kirjoituksesta oli kulunut pitkä aika, venähti tämän kertainen vielä pidemmäksi. Tällä välin on kuitenkin tapahtunut kaikenlaista. Kattojiireille löydettiin viimein tekijä ja hommat saatiin vauhtiin vielä kun lumet olivat maassa. Jiireissä riittikin puuhastelua melko paljon ja ongelmiltakaan ei täysin vältytty. Lopulta kuitenkin jiirit valmistuivat ja ovat toimiviksi todettu. Jiirit avattiin melko leveälti auki ja kaikki vanhojen kourujen alla oleva poistettiin. Tiilet on ladottu aikoinaan päreiden päälle tehtyjen koolausten varaan. Parempikuntoisemmaksi oletettu jiiri olikin sitten se huonoimmassa kunnossa oleva. Jiiripuut jouduttiin vaihtamaan tähän kohtaan kaikki. Lahot hirret katkaistiin ja uudet päät liitettiin paikoilleen. Toisessa jiirissä riitti lahon puun poisto ja uudella puulla tukeminen. Vain yhden jiiripuun pää jouduttiin korvaamaan uudella tässä jiirissä. Alla oleva umpilaudoitus korjattiin tarvittavilta osin ja jiiripellin alle levitettiin kattohuopaa. Uusi jiiripelti on reilusti leveämpi kuin vanha, joten se toiminee näin paremmin kuin vanha. Myös jiiripellin vieressä tiilien alla on reilummalti huopaa, joten jos jiiri tulvii reunojen yli, valuu vesi huopaa pitkin alas eikä kastele rakenteita. Tämä ilmiö kun oli aiheuttanut aiempien rakenteiden lahoamisen. Räystäslaudat korvattiin uusilla molemmissa jiireissä ja päätykolmioiden koristeet korjattiin tarvittavilta osin. “Uusia vanhoja” tiiliä tarvittiin noin 100 kappaletta. Ne löytyivät onneksi melko helposti Metsäkylän Navetan kattotiilien välityksestä. Samasta paikkaa löydettiin myös harjatiiliä jotka laiteltiin paikoilleen itse yhtenä viikonloppuna. Samalla käytiin läpi koko talon harja ja rikkinäiset harjatiilet korvattiin näillä “uusilla”. Samalla katseltiin kattoa muutenkin vähän paremmin ja kyllä se vaan uskomattoman hyvässä kunnossa on vaikka ikää alkaa olla melkein 70 vuotta. Katto tarvitsee vain puhdistuksen sammalesta ja muusta liasta. Ei näytä sitten niin ränsistyneeltä päälle päin.

Kuvia on paljon työvaiheista, tässä muutamia:

Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt jo tovi. Marraskuun lopulla tehtiin paikkoja kuntoon aikamoisella tohinalla. Pojan ristiäisiin piti paikat saada siihen kuntoon, että vieraat pääsivät sisälle ja mahdollisesti johonkin istumaankin. Aikaa oli lopulta noin 1,5 viikkoa. Ja kun matotkin haluttiin lattioille papereiden sijasta niin hieman kiire meinasi tulla, maalit ja lakat kun tarvitsevat oman aikansa kuivua. Pieni huone sai yhdelle seinälle tapetin ja huone ristittiin Vihreäksi Huoneeksi. Eteisen seinät maalattiin puolihimmeällä iNTOlla. Lattiaan piti tulla ruskea öljykuulto ja lakka mutta päädyimmekin lopulta Meri-sävyiseen puulattiamaaliin. Keittiön lattia sai kaksi kerrosta venelakkaa niskaansa. Lakka ei kunnolla ehtinyt kovettua kaikessa hötäkässä, joten muutamaan paikkaan tuli jälkiä kun kalusteita siirreltiin paikoilleen. Ne oli onneksi helppo korjailla. Vihreään huoneeseen ja keittiöön asennettiin jalkalistat ja loppu sipistelyjen jälkeen nämä huoneet olivat suht valmiit. Mitä nyt keittiöstä puuttuu liesituuletin ja muuta pientä… 

Olohuoneeseen vedeltiin ensin yötä myöten öljykuultoa mutta ison huoneen lattia näytti käsittelyn jälkeen suoraan sanottuna kamalalta. Tuon huoneen lattialaudoissa sattui vielä olemaan turkasen paljon oksia, joten jotain muuta oli pakko keksiä. Ristiäisiin oli kolme päivää, vaihtoehtona “rupinen” lattia tai jotain muuta. No, puulattiamaalia oli purkki varastossa Sade-sävyisenä, joten kaappien alle kokeilemaan miltä näyttää. Ja hyvältähän se sitten näytti, hidas kuivuminen ja kovettuminen vaan arvelutti. Riski otettiin ja taas yön hämyssä maalattiin lattiaa. Seuraavana aamuna maali oli kuiva ja pintaan sipaistiin toinen kerros. Sitä seuraavana päivänä sitten laiteltiin jalkalistat paikoilleen ja tuoleja, sohva jne. paikoilleen. Kaakeliuunin eteen teetettiin uusi kuparinen uunineduspelti. Hyvin kuivui maali, kesti kalustamisen ja myös ristiäiset erittäin hyvin.

Siitä asti olemmekin sitten asustelleet “uudessa” kodissamme. Joulukuu meni tavaroiden etsiessä paikkojaan ja muuttolaatikoita purkaessa. Ja joulukin tietysti juhlittiin.  Eteisestä puuttuu jalkalistat ja toinen maalikerros lattiasta edelleen. Pientä sipistelyä vaatisi myös olohuone; uunin kohdalta puuttuu jalkalistat, kynnyksiä pitäisi maalata ja sellaista muuta pientä. Nämä eivät kuitenkaan estä asumista ja kyllä täytyy myöntää, että kyllähän muuttaminen viimein kaiken tehdyn jälkeen oli ihan mahtava juttu! 

Tammikuu menikin sitten paljolti aikaansaannoksia ihmetellessä, remonttijutuissa on pidetty taukoa oikeastaan kokonaan. Lattialautoja on vähän kannettu sisälle lisää, saunaan saatu viimeinkin lauteet ja uusi kiuas kivineen ja yhdestä huoneesta toisessa päässä purettu haltexeja seinistä. Kevättä kohden tahti sitten toivottavasti paranee. Pieni tauko on sinällään ollut ihan hyvästä. Asioita on tullut pohdittua ja suunniteltua ihan eri tavalla. Esimerkiksi kodinhoitohuoneen osalta suunnitelmat ovat menneet täysin uusiksi. Seinät otetaan hirrelle ja ne myös jäävät sellaisiksi. Huoneeseen on tarkoitus myös saada pönttöuuni jossakin vaiheessa. Paikka sille on nurkassa, hormi vaan puuttuu. Piippu ja muuri ovat olleet samassa olohuoneen kaakeliuunin kanssa, joten molemmat tehdään sitten samaan aikaan.

Muutama kuva, niitä ei montaa valitettavasti kaikessa tohinassa tullut otettua: 

Hommat ovat jatkuneet seinien maalailuilla ja lattioiden käsittelyillä. Keittiön viereiseen pieneen huoneeseen käytettiin Uulan uutta sisutusmaalia iNTOa, himmeänä versiona ja sävynä Tikkurilan H380. Kylläpä kuivui nopsaan verrattuna himmeään sisäöljymaaliin eikä haissut maalatessa oikeastaan yhtään. Onpa kiva tuote. Kuvissa näkyy myös pienen huoneen seinässä oleva tuuletinhässäkkä. Se on laitettu aikanaan ”parantamaan” ilmeisesti ilmanvaihtoa. Hirveä hökötys joka tulee poistumaan seinältä. Seinässä on ikkuna levyjen alla, joten se olisi tarkoitus kaivaa esille jossakin vaiheesssa.  Keittiöön käytettiin sitten taas munamattaa, sävynä nauris. Kodinhoitohuoneen ja pienen huoneen lattioihin tuli öljykuulto sävynä kastanja. Pieneen huoneeseen piti tulla peittävä maali, mutta kun lattia näytti kodinhoitohuoneessa niin hyvältä kuultavana niin tuli sitten pyyhkäistyä samalta istumalta samalla sävyllä myös pikku huonekin. Keittiön lattiaankin samaa sävyä sommiteltiin mutta sitten löytyi varaston pahvilaatikosta litran purkki vaahteran sävyistä öljykuultoa. Sitä sitten siveltiin astianpesukoneen alle kokeiluksi ja näytti silmään hyvältä, joten sitä maalattiin lattiaan koko alalle. Lattioiden kuivuttua niihin on levitelty vielä erinäisiä kerroksia venelakkaa. Väliovet, peitelistat ja karmit putsattiin ja maalattiin joka huoneesta maalarin valkolakalla. 

Vesilukon paketista puuttui osia, joten vieläkin piti tuon tiimoilta käydä rautakaupassa ennen kuin paketti saatiin kasaan ja paikoilleen. Sähkömies liitti uunin ja liesitason verkkoon ja kytki astianpesukoneelle pistorasian. Keittiö alkaa olla aika hyvällä mallilla. Jalkalistat pitäisi asennella paikoilleen vielä joka huoneeseen ja eteisen ja olohuoneen lattia on vielä käsittelemättä kokonaan. Siinä siis tärkeimmät puuhastelut vielä ennen kuin siirrämme lopullisesti tavarat uuteen kotiin. Vihdoinkin!

Muutama kuvakin tullut näpättyä.

Kattojiirit taitavat jäädä edelleen korjaamatta tänäkin vuonna. Ensilumikin ilmestyi maahan jo. Kukaan ei ole niitä vielä lupautunut tekemään yrityksistä huolimatta. Harmittaa, näin lievästi ilmaistuna.

Remppaa on tehty nyt vuoden verran, samoin kuin kirjoiteltu tätä blogia. Kävijöitä on ollut todella paljon. Tällaista määrää emme osanneet kuvitella ollenkaan sivuille eksyvän kun blogia aloiteltiin. Aloituksessa ollut lause joulun vietosta pappilan salissa ei toteudu sillä salissa ei ole lattiaa vielä. Joulun viettoon pääsemme kuitenkin uuteen kotiin, joten olemme kuitenkin aika hyvin aikataulussa. Kuvia ja tarinaa tulemme laittamaan esille edelleen projektin jatkosta. Valmiista ja kalustetuista huoneista emme kuvia julkaise, ihan yksityisyyden vuoksi.

Keittiöön ostettiin uusi pesuallas ja hana, jotka saatiin laitettua heti paikoilleen. Vesilukkokin saatiin lopulta oikeanlainen, rautakaupan pienen arpomisen jälkeen. Uunikaapin viereen saatiin hyllykkö ja viimeiset laatat laitettua seinään. Saumaus jäi vielä tekemättä. Korjatut levyt seinissä pohjamaalattiin, jotta tummemmat pinnat eivät näkyisi pintamaalin alta erisävyisinä kohtina. Maalina käytettiin varastosta löytynyt Uulan sisäkattomaalin purkin loppu. Löytyi sillekin siis käyttökohde ennen kuin menee vanhaksi tai kuivuu. Olohuoneessa seinät saatiin maalattua kokonaan. Sävy on oikein hyvä ja sopiva, vaikka aluksi tuntuikin liian tummalta ja kylmältä. Sohvakin toimitettiin sitten sopivasti kaiken sekamelskan keskelle. Se pistettiin makuuhuoneeseen odottamaan kaikkien muiden tavaroiden kanssa.

Kattojiirien korjaajille annettiin ns. kenkää. Reilut 4 viikkoa “töitä” ja tuloksena yksi jiiri, joka purettu räystään kohdalta auki. Milloin satoi liikaa, milloin taas miehet olivat kipeänä. Seuraavana viikkona aina olisi pitänyt tulla valmista. No, nyt ei noiden miesten toimesta tule ainakaan yhtään mitään. Seuraava timpuri pääsee aloittamaan vasta 3-4 viikon kuluttua. Toivottavasti seuraavan kanssa homma saadaan kuntoon. Ja olisi jonkinlaista keliä vielä ennen talven tuloa. Purettu jiirin pää suojattiin muovilla ja kattohuovalla - sitäkään kun ei oltu tehty.

Myös olohuoneen kaakeliuuniin on suunnitelmissa saada hormi ennen talven tuloa. Piippu on joskus katkaistu ilmeisesti rapautumisen takia vintillä eristetilan kohdalta. Piipun teko ei siis pitäisi olla ihan hankalimmasta ja kalleimmasta päästä. Paikalla on tarkoitus käyttää muutamaa muuraria ja jos homma ei ihan älyttömiä kustanna, niin kakluunissa päästään polttelemaan tunnelmatulia vielä tulevan talven aikana. Ehkäpä lämmityslaskussakin tuo näkyisi, toivottavasti ainakin. Muutkin tulisijat on otettavissa käyttöön. Niitä kävi nuohooja tutkimassa jo kesällä. Piiput ovat kaikki hyvässä kunnossa, tosin täynnä linnunpesiä. Nämä linnut ovat muutenkin ottaneet pihan haltuunsa ja välillä niitä on suurin piirtein taivas mustanaan. Minkähänlainen taistelu niiden kanssa vielä käydään?

Saatiin yhtenä viikonloppuna paikoilleen. Hyvin istuivat, tosin hieman niitä piti piiloon jäävistä reunoista muotoilla; seinät kun eivät ole tietenkään suorat. Varsinkin kevyt väliseinärakennelma kiemurtelee kuin käärme. Uuni istahti kaappiinsa hyvin ja keittotasokin löysi jo paikkansa. Uunikaapin viereen tulee hyllykkö. Aiemmin tuossa kohtaa ollut laatikosto ei siihen kohtaan enää mahtunut. Tasojen saaminen paikoilleen tuntui nitkauttavan hommaa taas reilusti eteenpäin, paljon enemmän kuin muutaman päivän rehkiminen jonkun pienen asian kimpussa.  Makuuhuoneen lattia sai yhden kerroksen vielä lakkaa päälle ja olohuoneessa aloitettiin seinien maalausta. Olohuone kyllä muuttuu ihan täysin kun seiniin tulee väriä. Kakluunikin korostuu ihan eri tavalla kuin valkoisia seiniä vasten.

Jälleen pari kuvaa:

Kattojiirien korjaus kestää kun ei ole työmiehiä telineillä paljon näkynyt. Saas nähdä mitä tästä tulee – pitääkö värkätä lopulta nuokin itse…

Kirjoitetaanpas muutaman viikon takaisista tapahtumista muutama rivi, kun ei ole aiemmin ehtinyt sitä tehdä. Hommat aloitettiin keittiön alakaappien paikoilleen asennuksella. Putkimies olikin saanut patterin ja putket asennettua paikoilleen, joten kaapit löysivät paikkansa helposti. Keittiössä on aiemmin ollut lattialiesi, joka korvataan nyt kalusteisiin asennettavalla. Sille siis piti tilata sopiva kaluste. Samalla tilattiin uudet pöytätasot. Tasot tulevat 30 mm tammikuvioisesta laminaatista. Umpipuiset olisivat olleet tuplasti kalliimmat ja muutaman vuoden sellaisia hoitaneena laminaatti tuntui hieman mukavammalta vaihtoehdolta. Välitilan laatat laatoitettiin suoraan vanhojen päälle käyttäen laattaliimaa, vanhoja levytyksiä ei poistettu. Keittiön seinästä purettu lastulevy korvattiin uudella. Aluksi oli mielessä purkaa myös levytys vierestä ja jättää hirsiseinä esille. Tuossa kohtaa on ollut joskus iso uuni, joten seinän saaminen siistiksi olisi ollut melko työ. Ehkä tämä toteutetaan joskus toiste.

Kodinhoitohuoneesta purettiin väliseinän loput pois ja oviaukosta karmit. Alta paljastui taas komeita, isoja hirsiä – joka kerta kun niitä tulee esiin, täytyy ihastella ja päivitellä, kuinka hienoja ne ovat. Nyt tilaa on 62 senttiä, joten ehkäpä pesutorni siitä sisälle saadaan ujutettua. Oviaukkoon ei laiteta nyt karmeja ollenkaan. Pinnat vain levytetään ja siistitään. Näin mahdollisen ”konerikon” sattuessa ei karmeja tarvitse olla taas nysväämässä irti ja rikkomassa seinälevyjä. Puretun väliseinän kohdalta näki alas lasketun katon sisälle. Vanha helmiponttipanelointi on tuollakin kohtaa säilytetty ja sieltä mahdollisesti jossakin vaiheessa esille otettavissa. Mutta tarvitaanko kodinhoitohuoneeseen 385 cm huonekorkeus… Seinissä olleet rikkinäiset levyjen alapäät korvattiin uusilla. Levyn alle jätettiin terveiset seuraaville levyjen purkajille. Kodinhoitohuoneeseen purettiinkin sitten muuttokuorma odottelemaan paikoilleen saamista.

Makuuhuoneen lattia sai ylleen kaksi ohutta venelakkakerrosta. Ensimmäissä lakkauksessa lakan seassa oli valkoista öljykuultoa vielä noin 20%. Näin valkoista sävyä saatiin hieman lisää. Lattia taitaa tarvita vielä yhden kerroksen, kun tuli vähän liiankin ohuelti lakkaa levitettyä. Olohuoneessa, vanhassa palvelijan huoneessa ja eteisessä putkimies asensi ja kytki patterit paikoilleen. Saadaan lämmöt torppaan kun tuo syksykin pukkaa päälle kovaa vauhtia. Ulkona aloittelevat työmiehet takapuolen kattojiirien kunnostuksen. Räystäslautojen korjaus, maalaus ja sitä kautta rännien asennus taitaa väkisin mennä vielä yhdellä talvella eteenpäin. No, onpahan jiirit ainakin kunnossa ja siten katon fiksauskin polkaistu käyntiin.

Muutama kuva taas.